maanantai 5. tammikuuta 2015

100 päivän haaste - Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!

Minun lupaukseni ja haasteeni itselleni on olla nyt vuoden alusta alkaen 100 päivää ilman alkoholia ja mitään herkkuja. Olen aiemmin maratonien yhteydessä ollut herkuttomilla ja monesti olen ollut tipattomallakin. Olen varma, että tämänkin kokemuksen jälkeen olen taas hitusen viisaampi ja tunnen itseäni taas ripauksen enemmän. Sehän näissä tempauksissa on aina se pohjimmainen tarkoitus.

Kuukaudenkiristely2
 
Miksi tein tämän päätöksen? Sitä en tiedä. Ehkä siksi, että haen koko ajan uusi mahdollisuuksia haastaa itseäni niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Välillä pysähdyn miettimään, miksi keksin koko ajan jotain uusia juttuja, missä joudun laittamaan itseni peliin. Syy siihen on se, että rakastan haasteita ja rakastan sitä tunnetta, kun selvitän itselleni asettamani haasteet. Työnnän itseäni koko ajan epämukavuusaleelle, varsinkin ammatillisesti. Yritän kehitellä uusia juttuja, mitkä selvittääkseni joudun vähän vaikeisiin paikkoihin ja usein myös jollain tavalla kehittämään itseäni. Silloin se palkintokin niistä on aina paljon suurempi. 

Hra Pursiainen itse!
Tipaton tammikuu on jo tuttu juttu. Se on minun mielestäni erittäin oivallinen keksintö. Meillä Suomessa tuota keppanaa kun tahtoo jonkun verran kulua, niin on ihan hyvä keksiä erilaisia kampanjoita, joiden aikana ihmiset toivottavasti pysähtyisivät miettimään omaa alkoholinkäyttöään. Minä olen ollut usein tipattomalla. Joskus se on kestänyt sen kuukauden, joskus 2 ja joskus taisin olla 120 päivääkin juomatta alkoholia. Joka kerta olen ollut taas yhtä kokemusta rikkaampi ja oppinut tuntemaan itseäni aina paremmin.

100 päivää ilman alkoholia!

Ensimmäisillä kerroilla kaikista parasta antia oli huomata, mihin tilanteisiin ja tunnetiloihin alkoholinkäyttö minulla liittyy. Juhlat, ilot, onnellisuus, pettumykset, epäonnistumiset jne. Jokaisen ihmisen elämään kuuluu näitä tapahtumia ja tunnetiloja. Me reagoimme niihin eri tavalla. Monesti suomalaisessa kulttuurissa niihin liittyy alkoholia tavalla tai toisella. Tipattomien ajanjaksojen avulla olen oppinut tunnistamaan näitä tunnetiloja ja tapahtumia, joihin minä liitän alkoholin käytön. Tämä tieto on auttanut minua hallitsemaan omaa alkoholinkäyttöäni paremmin. Tietohan lisää aina mahdollisuuksia muuttaa tapojaan ja tehdä myöskin totutusta poikkeavia ratkaisuja. 

Mä jaksaa veivaa veivaa...
Tipattomaan tammikuuhun, samoin kuin tähän 100 päivää ilman alkoholia kampanjaan liittyy aina vahvasti myös vastustavia mielipiteitä. Olen nyt kuunnellut itse niitä jo muutaman vuoden ajan. Milloin minulta on kysytty olenko alkoholisti, onko minulla joku ongelma, olenko hullu jne. Luen mielelläni myös keskustelupalstoja, joissa asiasta vaihdetaan mielipiteitä. Sielläkin törmää usein varsin kirjaviin ajatuksiin. Minä uskon, että näiden soraäänien joukkoon mahtuu todella suuri prosentti alkoholin suurkuluttajia. He tietävät jollain tasolla ongelmansa ja kokevat tämän tipattoman tammikuun varmasti vähän epämukavana asiana ja puheenaiheena. Tällaisessa tilanteessahan ihminen reagoi monesti vähän hyökkäävästi. 

Terveellinen ruokavalio voi vaikuttaa positiivisesti moneenkin asiaan!
Minä en ala tässä nyt jeesustelemaan sen enempää, mutta mielestäni tuo tipaton tammikuu on varsin järkevä kokeilu kaikille alkoholinkäyttöään pohtiville. Tiedän, että tähänkin liittyy suurkuluttajien kohdalla tiettyjä vaaroja, mutta me emme voi aina miettiä asioita vain pienen ihmisjoukon kannalta, vaan välillä Suomessakin on hyvä keskittyä enemmistön hyvinvointiin. Liputetaan siis tipattoman tammikuun puolesta ja koitetaan saada suurkuluttajille ja heidän perheilleen apua jotain toista kautta. Tipattoman tammikuun vika se ei ole, jos Jari-setä kärvistelee tipattomalla väkisin mukana ja painaa tästä piinasta selvittyään sitten koko helmikuun ajan kaksinkäsin jallukolaa kitusiinsa. Valitettavaa kyllä toki!

Herkuton onkin vähän haastavampi juttu. Karkkipussi viikonloppuna, kun ei ole mikään maailman 8:s ihme minunkaan kädessäni. Tätä on myös vaikeampi perustella itselleen. Toki tiedän herkkujen ja niiden sisältämän valkoisensokerin vaarat ja terveysriskit.  Ne eivät kuitenkaan ole niin konkreettisia, kuin liiallisesta alkoholinkäytöstä tulevat oireet, eli krapula! Toki alkoholia voi käyttää maltillisemmin ja karkkiakin syödä vain yhden illassa. Minun henkilökohtaiset käyttäjäkokemukseni eivät ole kuitenkaan useimmiten painottuneet siihen lokerikkoon. 

MT Personal Trainingin koko henkilökunta samassa kuvassa!
Perustimme MT Personal Trainingin kanssa uuden "Kuukaudenkiristely2" haasteen. Siinä on tarkoitus olla 30 päivää herkuttelematta ja käyttämättä alkoholia. Haasteeseen on vastannut myöntävästi jo yli 250 ihmistä! Olemme todella innoissamme ja ylpeitä jokaisesta haasteeseen osallistuneesta henkilöstä! He ovat inspiroivia ja mahtavia esimerkkejä meille kaikille! 
 
Mä haastan sinutkin mukaan kuukaudenkiristely2 haasteeseen!
Haasteen herkuttomuus on herättänyt myös kysymyksiä. Laitoimme sääntöihin, että pannassa ovat kaikki herkut, sisältäen: karkit, limut, leivonnaiset, alkoholin, hampurilaiset, kebabit, lihikset, pizzat, jne. Tämä aiheutti paljon hyviä kysymyksiä. Onko hunaja, raakakaakao, kookos, hedelmät, kaakaonibsit, raakasuklaa, raakakakut jne herkkuja? Ovatko ne? En osaa kaikkien kohdalla sanoa itsekään. Hedelmät nyt eivät ole. Niiden pitäisi minun näkökantani mukaan kuulua jokaisen päivittäiseen ruokavalioon. 

Greenstreetin raakasuklaakakku, tuo syntisen hyvä herkkuko??
 
Hunaja, kookos, raakakaakaojauhe jne? 
 Nämä ovat jo vaikeampia. Minun mielestäni hyvä ajatus herkuttoman kampanjan taustalla on se, että emme silloinkaan takertuisi yksityiskohtiin vaan miettisimme asiaa enemmänkin omalta kannaltamme. Jos tykkää käyttää raakakaakaojauhetta joka päivä, niin se voi silloin jo olla herkku. Sen terveydelle edulliset vaikutukset eivät välttämättä vaadi jokapäiväistä käyttöä. Hunaja kerran viikossa sunnuntai-illan teehetkessä suostakoon, mutta jos sitä laittaa joka-aamuiseen jogurttiin 3rkl, niin silloin se alkaa jo mennä överiksi. Tässäkin asiassa on niin paljon poikkeuksia, että jokaisen on tehtävä sääntönsä itse. Sehän tässä on taustalla. Opitaan samalla tuntemaan omia mielihaluja, tunteita, ajatuksia ja ajankohtia niiden herkutteluhetkien taustalla. 

Kerran pääsin jo hiihtämäänkin :)
Minä olen itse luvannut olla 100 päivää tipattomalla ja herkuttomalla. Matkan varrella tulee olemaan taas monet juhlat ja monta kahvittelua kaupungilla. Näistä on vain selvittävä ilman herkkuja tai alkoholia. Olen niin itsepäinen, että näissä asioissa se kantaa! Kaikissa sitten ei, (Kysykää vaikka Monnalta :) ). Kun n. 2-3 vuotta sitten tein suurempia muutoksia ruokavaliooni, niin olen ollut kaikilla mittareilla mitattuna todella paljon terveempi ja onnellisempi. Suurinosa allergioistani on kadonnut tai lieventynyt radikaalisti. Voin niin henkisesti, kuin fyysisestikin todella paljon paremmin. Olen iloisempi, positiivisempi, energisempi ja tunnen sen paremman olotilan oikeastaan ihan kaikessa ja kaikilla elmän osa-alueilla. 

Tuttu treenipaikka, Mäkelänrinne ja taitaa olla punnerrukset alkamassa!
Personal Trainerina koitan sitten viedä tätäkin ilosanomaa eteenpäin omille asiakkailleni. Moni heistäkin on kokenut valtavan suuria positiivisia muutoksia elämässään muuttaessaan liikunta, - ja ruokailutottumuksiaan. Välillä minun tekisikin mieli mennä kadulle megafonin kanssa ja sanoa, että kuunnelkaa SAATANA, nyt tulee asiaa! Eihän se kuitenkaan todellisuudessa niin mene. Lähtökohta muutoksille on oma halu tehdä asioita eri tavalla ja saada muutos nykyiseen tilanteeseen. Siihen nämä herkuttomat ja tipattomat ovatkin hyviä välineitä ja startteja! 

Mukavaa tammikuuta kaikille!
Mukavaa herkutonta tai herkullista tammikuuta ja vuodenalkua! 

Lähde mukaan Instagramissa:

#Kuukaudenkiristely2 #Mtpersonaltraining
Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta! 

Tuukka



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti