tiistai 26. helmikuuta 2013

Viikonlopun hulinoita ja mahtavia tarjouksia

Viikonloppu on ihmisen parasta aikaa. Mulla se eteni pitkän lenkin sekä hulinoiden parissa. Lauantaina oli edessä pitkä juoksulenkki. Kavereiden kesken pitkis. Se oli tämän mun projektini kolmas. Juoksen niitä vähän muusta elämästä riippuen 2-3 viikon välein. Useammin en oikein ennätä enkä kykene, kun on noita salibandy pelejä ja muuta aasille häntää projektia. Tämän kertainen pitkis oli 22km pituinen hujautus. Monet aidot asvaltin purijathan eivät pidä tämmöistä vielä kovinkaan pitkänä lenkkinä vaan juoksevat niitä kuuluisia kolmekymppisiä! Mulla ne ei kuitenkaan toimi, kun tuntuu että palautumisessa menee se noin ½ vuotta niin niitä ei kovin usein pääsisi tekemään :).

Pitkän lenkin varrelta Käpylästä!
Tässä vähän tarkempaa tietoa tuon lauantain hölkkäilyn kulusta.
matka= 22.10 km
keskivauhti / km = 6m 10s
kalorinkulutus = 1355
keskisyke= 124
max syke= 139

Lenkin loppupuolella kävin vielä ohi juostessa tutustumassa Haagan paheisiin, mutta niihinhän me tervehenkiset urheilijat emme sorru, hyi!

Paikallinen menomesta!
Vai sorrummeko? :)! Illalla menimme juhlimaan vaimoni veljen syntymäpäiviä. Hyvää seuraa ja erittäin hyvää ruokaa oli illan ohjelma kaikessa lyhykäisyydessään. Loppuihin kysymyksiin joudun sanomaan vain no comments. Kuten varmaan nokkelimmat teistä jo arvasivatkin niin sunnuntaina oli sitten lepopäivä sen kaikissa mahdollisissa muodoissa. Illalla käytiin kaupassa ja tehtiin herkullista ruokaa. Menun muodostivat tällä kertaa Lihapullat kermakastikkeessa, porkkana-lanttu-peruna muusi, vihannekset sekä jälkiruokana lettuja kermavaahdolla ja hillolla. Uuh!

Hyvää oli!
Vaikka harjoittelee ja syö pääsääntöisesti terveellisesti niin välillä saa herkutellakin, jos siltä tuntuu. Liian ankara ei saa itselleen olla. Sitten, jos on joku kova kisadieetti päällä niin se on asia erikseen. Muuten suosittelen aina omille asiakkaillenikin sitä elämästä nauttimista välillä :). Monesti olen huomannut sen, että ihmiset ovat aika herkkiä piikittelemään meidän paljon liikkuvien/liikunnan parissa työskentelevien "hairahduksista". Eihän se, että työskentelee liikunnan parissa tai liikkuu itse paljon tarkoita sitä ettei voisi joskus syödä hampurilaista, juoda olutta tms. Emme vaan tee sitä ehkä niin usein kuin jotkut toiset :). Siihenhän tämä homma pitkälti perustuukin. Syötkö jokapäivä pullan vai kerran kuukaudessa. Siinä on iso ero!

Maanantai meni mulla taas vahvasti työn merkeissä ja nyt ei jäänyt aikaa (tai aikaa on aina) mutta ei ehkä energiat enää riittäneet omien harjoitusten tekemiseen. Olin 4Runnersissa välin 9-16 josta lähdin suoraan vetämään asiakkaalle treeniä. Sieltä kotiuduin vasta 20.00 aikaan . Hetken mietin, että lähtisinkö vielä pienelle lenkille, mutta päätin, että antaas nyt olla.

Tiistai oli pitkä päivä. Se alkoi kotona klo: 5.30 töiden merkeissä. Ei muuta kuin kahvit kiehumaan, banaani turpaan ja kannettava syliin. Kellon lyödessä 6.45 oli aika hypätä pyörän selkään ja lähteä puskemaan kohti Kisahallia ja päivän ensimmäistä harjoitusta. Ohjelmassa oli rinta-ojentaja-keskikroppa treeni. Sen jälkeeen uudestaan pyörän selkään ja kamppiin töihin. Siellä kuluukin sitten väli 9-16.00 jonka jälkeen oli taas aika pyöräillä. Nyt edesä 10km:n matka vetämään juoksukoulua. Juoksukoulussa tehtiin 70 min treeni (minä myös mukana).  Sen jälkeen oli päivän viimeinen osio edessä eli polkeminen sieltä kotiin. Liikuntaa tuli tänään yhteensä n. 4 tuntia, mikä alkaa olemaan kyllä aika maksimi. Varsinkin kun siihen lisää 7h töitä päälle ja sen faktan, että joudun kyllä tekemään tosissani töitä vetäessäni sitä juoksukoulua.

Pilkkomis ja raastamis hommia!
Monesti kuulen ihmisten suusta, että PT:n homma on kyllä siitä siisti, että voit treenata siinä samalla. No välillä saan itsekin liikuntaa, se on totta. Esimerkiksi juoksukouluja vetäessäni tykkään juosta itse mukana ja vetää erilasia harjoituksia, mutta se ei silti ole sama juttu kuin lähtisin rennoin mielin itse lenkille. Joudun koko ajan miettimään mitä tehdään seuraavaksi ja tarkkailemaan juoksijoita miten he jaksavat ja miten he suorittavat ko. harjoitusta. Siinä ei hirveästi kerkeä itse nauttimaan liikunnnan riemusta, vaikka se siis super-hauskaa ja palkitsevaa toki onkin. Järkevin kommentti oli se, kun kerran joku sanoi, että sähän voit itse treenata samalla kun olet asiakkaan kanssa kuntosalilla. No en! Ei kai siinä nyt olisi mitään järkeä, että mä siellä treenaisin ja asikas odottelisi kiltisti vieressä vuoroaan päästä laitteeseen :). Nyt on aika laittaa kone kiinni ja nauttia iltapalaa vaimon kanssa. Päivä alkoi aamulla koneen avaamisella 5.30 ja nyt kone menee kiinni!

Naisten 3/4 trikoo!
Lupasin viimeksi niitä tarjouksia ja tässä niitä nyt tulee eli: 4Runners tarjoaa: Kaikki Puman naisten ja miesten tekstiilit sekä kaikki Fivefingers jalkineet -20% sunnuntaihin 03.03.2013 saakka! Nämä ovat Kampituspäivä tarjouksia, joten voit tulla myös liikkeeseemme Kampin keskuksen 4-kerrokseen ja siellä saat samalla koodilla samat alennukset. Miesten tekstiilit ja osa Fivefingers malleista päivittyy verkkokauppaamme vasta huomenna, joten älä ihmettele! Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa: www.4runners.fi

1. Valitse tuotteet
2. Kassalle ostamaan
3. Rekisteröi asiakastili
4. Syötä tarjouskuponki kohtaan: Mission
5. Alennus saatu

Miesten juoksuhuppari!

perjantai 22. helmikuuta 2013

Vauhdin vaihtelu virkistää!

Toiveista totta. Nyt kun minulta on toivottu juttua vauhtikestävyydestä ja siihen liittyvistä harjoitteista niin toteutetaan toive heti tuoreeltaan. Tämän kirjoituksen aiheena siis erivauhtiset harjoitteet. Miksi ja miten niitä tehdään? Lisäksi pikaisia kuulumisia omista treeneistä sekä pari maukasta kuvaa Puman kevään 2013 uutuus tekstiileistä, mitä koskien laitan viikonlopun aikana vielä hyviä tarjouksiakin kaikille lukijoille.

Puman juoksuhuppari ja juoksutrikoot miehille!
Omat treenit alkoivat maanantai aamuna juoksulenkillä, niin kuin edellisessä kirjoituksessa uhkailinkin. Huomasin, että aamutoimet veivät vähän pidempään kuin olin laskeskellut, joten päätin siirtää punttisalitreenini iltaan töiden jälkeen. Aamulenkki kulki kuin unelma ja siitä tuli lopulta 11,5 km mittainen. Keskinopeus oli 5m 43s ja kaloreita paloi 700, keskisyke:130 ja maksimi kävi 142:ssa.
Töiden jälkeen suunnistin Töölön kisahallille punttisalille ja päivän teemana oli selkä+hauis+keskivartalo. Salillakin homma toimi kuin kauneimmassa unessa. Painot sai kyytiä ja tunsin itteni ihan Arnoldiksi. Kaikki meni vähän liiankin hyvin ja niinhän siinä käy, että ahneella on pa....nen loppu! Tehdessäni inhokki liikettäni leukoja myötäotteella niskan taakse tapahtui se kaikkien körmyjen pahin painajainen eli aivan miälenvikanen kramppi niskaan! Treeni loppui siihen paikkaan eikä auttanut muu kuin mennä nöyränä poikana ravistelemaan shakeria kahvioon ja odottamaan vaimon tarjoamaa kyytiä kotiin. Niska meni vasemmalta puolelta aivan jumiin. Pää ei kääntynyt senttiäkään enkä pystynyt yöllä nukkumaankaan kunnolla. Eihän siinä auttanut muu kuin soittaa tiistaina työkaverille ja pyytää tekemään mun vuoro. Sitten vaan kunnon kuuri särkylääkettä, hierontaa ja hevos-balsamia ja mies oli keskiviikkona jo työkuntoinen vaikka niska ei vieläkää ollut oma itsensä. Tässä tuli taas todistettua vanha tyhmä sanonta, "urheilija ei tervettä päivää näe".

Keskiviikkona pääsin siis jo takaisin töiden makuun ja uhmasin vielä kaikkia kramppi-jumalia menemällä salibandy treeneihinkin. Kunnon lämmittelyt ja hyvät pelit tekivät ihmeitä ja niska jopa hieman aukesi treeneissä. Torstaina olin perinteiseen tyyliin iltavuorossa, joten aamupäivä kului urheilun merkeissä. Ohjelmassa oli juoksua ja kuntosalia. Juoksu oli nyt enemmän palauttava ja tein vähän loikkia, spurtteja sekä muutamia tekniikkaa harjoituksia. Ensi viikolla jatkuu taas yksi juoksukoulu, joka on ollut joulutauolla niin oli palauteltava mieleen harjoitus variaatioita heitä varten. Juoksujen jälkeen oli aika tehdä jalkatreeni pitkästä aikaa. Tällä kertaa siihen kuului 10 sarjaa prässiä eri jalka-asennoilla, räjähtäviä kyykkyjä sekä reiden ojennusta (etureisi) + keskikroppa. Oli mielettömän kiva fiilis tehdä salilla jalkoja pitkästä aikaa. Olen huomannut sen, että jos en treenaa säännöllisesti jalkoja salilla niin ne menevät paljon helpommin tukkoon ja niistä tulee sellaiset pölkyt. Tuntuu etten saa niistä mitään irti. Nyt onkin siis pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja jatkaa jalkatreenejä salilla. Ensi kerralla mennään jo vähän pidemmän kaavan mukaan ja otetan enemmän liikkeitä mukaan. Juoksu tuo hieman haastetta jalkatreeni päivää valitessa. Nähtäväksi jää miten saan sovitetuksi ne molemmat niin, että voimaharjoittelu ei häiritsisi kauheasti juoksua.

Juoksua harrastavien pitäisi pitää mielessä, että yksi tärkeimmistä seikoista on harjoittelu eri vauhdeilla ja rasitustasoilla. Olisi hyvä, jos ohjelmaan kuuluisi jollain aikavälillä kaikenlaisia juoksuharjoituksia aina peruskestävyyslenkeistä koviin, täysvauhtisiin vetoihin. Kovempia harjoituksia pitäisi aluksi malttaa tehdä oman kuntotason ja kokemuksen mukaan. Kannattaa pitää riittävästi lepopäiviä sekä muistaa tehdä riittävästi palauttavia harjoituksia, jottei kroppa joutuisi liian koville.

Puman pitkät trikoot naisille!
Vauhtikestävyys kehittää kaikessa yksinkertaisuudessaan elimistön suorituskykyä. Se parantaa kykyä kestää aiempaa kovempaa vauhtia pidempään väsymättä. Tästä kyvystä alkaakin juoksemisessa olemaan jo aika paljon hyötyä. Monesti kehityksen huomaakin siinä, että peruskestävyyslenkit alkavat kulkea jopa naurettavan kevyesti ja askel rullaa kuin Wilson Kirwalla parhaina aikoina. Puutteellisen vauhtikestävyyden huomaat helposti siitä, että jos syke nousee helposti ja maitohapot alkavat jyllätä nopeasti jos vähänkään nostat vauhtia peruslenkkinopeudestasi. Se on selkeä merkki siitä, että jatkossa kannattaa lisät vauhtikestävyysharjoituksia.

Vauhtikestävyysharjoitteita tehdään useimmiten kahdella tapaa. Joko tasavauhtisena yhtäjaksoisena harjoituksena tai osiin pätkittynä intervalliharjoituksena. Omaa suosikkiani on näistä vaikea nimetä, koska en suoraan sanottuna kuulu kummankaan harjoitusmuodon facebook faneihin. Molemmat ovat omalla tavallaan epämiellyttäviä harjoituksia minulle, mutta juuri sen takia olen tänä keväänä koittanut keskittyä niihin enemmän. Monestihan epämiellyttävä fiilis jotain harjoitusta kohtaan johtuu siitä, että silloin ollaan joutumassa sinne kuuluisalle epämukavuusalueelle. Niin tässäkin tapauksessa :).

Tässä vielä muutamia esimerkkejä niille, jotka haluavat käydä kokeilemassa vähän eri tyylisiä vauhtikestävyysharjoitteita.

Kestojuoksu esim: 60min kiihtyvällä vauhdilla niin, että vauhti on aluksi rauhallinen ja sitä kiihdytetään pikku hiljaa lenkin edetessä. Monesti teen itse tällaisen harjoituksen niin, että kiihdytän vauhtia 15s/km jokaisen kilometrin jälkeen. Eli 1km juoksen 6.15min/km, sitten tokan km:n 6.00, kolmannen km:n 5.45 jne..
 
Tasavauhtinen kestojuoksu: Voit juosta äskeisentyyppisen harjoituksen myös tasaisella reippaalla vauhdilla. Juokse 45-70min tasaisella, perusvauhtiasi kovemmalla temmolla.
 
Vauhtikestävyysharjoituksia voi tehdä missä vain kellon tai Gps-mittarin avulla.
Pitkä toistojuoksu esim: 2 x 3-5 km tai 5-10 x 1km. Tällaisen harjoituksen voi hyvin tehdä missä tahansa, jos on gps mittari. Kellokin riittää, jos juoksee ajan mukaan. Lyhyempiä esim. 1km:n pätkiä juostessa helpointa on mennä paikalliselle urheilukentälle. Itse olen tehnyt tämän harjoituksen niin, että olen juossut vaihtelun vuoksi nuo vedot hieman eri mittaisina. Esim. 800 - 1600m välillä vaihdellen. Tyylejä ja tapoja on varmasti yhtä monta kuin juoksijoitakin.

Vauhtileikittely: Tämän voi hoitaa tyylikkäästi vaikka niin, että lähtee 60 min lenkille, josta ensimmäiset 10 min on kevyttä verryttelyä, jonka jälkeen voi juosta lenkin aikana oman fiiliksen mukaan 8-10 eri mittaista kevyesti kiihtyvää vetoa. Loppuun on hyvä ottaa taas n.10 min kevyemmin ja palautellen.
 
Pallopelit: Erilaiset pallopelit ovat loistava tapa harjoitella vauhtikestävyyttä ja niissähän syke käy useasti myös maksimikestävyyden puolella. Usein tämä on myös hauska tapa harjoitella. Syke kohoaa lähes huomaamattomasti pelin huumassa. Sulkapallo, squash, salibandy, jalkapallo, jääkiekko jne ovat loistavia harjoitusmuotoja.

Puman juoksuhuppari naisille!
Kokenut juoksija voi tehdä vauhtikestävyys harjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Aloittelijoiden kannattaa keskittyä enemmän peruskestävyyden puolelle ja kerta viikossa riittää varmasti. Jos sinua askarruttaa minkälaisia tai minkäpituisia harjoituksia sinun kannattaisi tehdä niin monipuolisuus on tässäkin valttia. Kovista-lyhyistä lähes täysivauhtisissa vedoissa saat totutettua lihaksiasi nopeampaan askeltiheyteen. Kovaa juostessa frekvenssi on nopeampi ja askel lyhyempi. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että mitä pidemmälle matkalle tähtäät sitä pidempiä vauhtikestävyysharjoituksia kannattaa suosia. Jos tähtäimesi on maratonilla niin tee mieluummin 10km:n vauhtikestäävyysharjoituksia kuin 100-200 metrin vetoja.
 
Vanha viisaus on se, että monet kuntojuoksijat juoksevat peruskestävyyslenkit liian kovaa ja kovempivauhtiset lenkit liian hitaasti. Tämä johtaa siihen, että juoksija saattaa tietämättään harjoitella lähes kokoajan vauhtikestävyysalueella ja kehitys loppuu lyhyeen, kun kroppa tottuu samaan rasitustasoon eikä saa vaihtelua. Olkaa siis tarkkana arvon kollegat :)! Hyvä sykealue vauhtikestävyydelle on n. 75-85 % maksimisykkeestä.



Tässä vielä vähän lisäinfoa vauhtikestävyyden rastitustasosta:
- Aerobisen kynnyksen ja anaerobisen kynnyksen välisellä rasitustasolla tapahtuva harjoittelu.
- Syke 80-90 % maksimisykkeestä.
- Tunne kuormittava, ”kova” tai ”reipas”.
- Vauhti lähellä maratonin ja puolimaratonin kilpailuvauhtia.
- 0-20 s/km hitaampi (= ”kova”) tai 20-40 s/km (= ”reipas) hitaampi kuin anaerobinen kynnys.
 
Hyviä vauhtikestävyystreenejä kaikille. Jos tämä harjoitusmuoto on oudompi niin käykää viikonlopun aikana kokeilemassa! Muistakaa myös tarkkailla noita sykealueita, että saatte tarpeeksi vaihtelua harjoitustempoon ja sitä kautta harjoittelu pysyy riittävän monipuolisena.
 
Hyvää viikonloppua!

-Leevi
 

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Ruokaa, urheilua ja kilpailun voittaja!

Viikko vetelee viimeisiään ja kohta on aika paljastaa myös kuvakilpailun voittaja. Viikonloppuni meni todella rennoissa tunnelmissa ja tuntuu, että olisi pidempikin loma takana. Tällaisen tunteen kun saisi aina aikaan viikonloppuna ennen viikon alkua.

Töölön kisahalli ja yläkerran jumppakulmaus.
Perjantai alkoi kuntosalin merkeissä Töölön kisahallilla. Harjoituksena oli rinta-ojentaja-keskikroppa. Aloitin treenin pienellä kuntopiirillä missä oli mukana: leuanveto, rinnalleveto+työntö, etuheilautus kahvakuulalla,  vatsat ja boxjump. Sain  nopeasti hyvän draivin päälle ja kropan lämpimäksi. Olen huomannut, että joskus kun on vähän väsynyt ja tukkoinen olo lihaksissa niin tuollainen rempseä kuntopiiri tai vastaava sykkeenkohotus heti harjoituksen alussa saa koneen kunnolla käyntiin. Kannattaa kokeilla. Eli mitä huonompi fiilis alussa niin pari kunnon vetoa juosten tai kuntopiiriä painoilla niin alkaa homma taas toimimaan :). Kuntosalin jälkeen oli aika vetästä palkkarit napaan ja lähteä kohti 4Runnersia. Työpäivä meni ennätys nopeasti, kun tekemistä riitti koko päivälle ja vähän ylikin. Viimeiset viikot ovat menneet ensi syksyn/ talven kenkien ja vaatteiden mallistoja valitessa ja pähkäillessä mistä juoksijat pitävät ja mitkä ovat tulevan syksyn trendejä. Siinä sitä mietittävää riittääkin :). Lisäksi nyt on myymäläämme tullut jo reippaasti kevään ja kesän kenkiä sekä vaatteita, jotka nekin vaativat huomiota ja paljon toimenpiteitä ennen kuin päätyvät hyllylle ja siitä asiakkaan käyttöön.  Perjantai ilta meni sitten kotona rentoutuen.

Perjantain lounas: Savustettua lohta ja salaattia.
Lauantai oli todella  rento päivä ja pitkästä aikaa en ollut sopinut päiväksi mitään. Olin vaan ja tein ihan omia juttujani. Vaimo oli koko päivän töissä niin sain sitä kuuluisaa kultaista omaa aikaa. Kävin kaupassa ja katselin telkkarista Nhl:ää ja koitin ottaa vaan ihan iisisti. Illalla oli edessä 2 salibandypeliä, joten 15.00 aikaan piti alkaa valmistelemaan siihen liittyviä juttuja. Pelit olivat 17.30 ja 19.30, joten lauantai ilta meni kokonaan salibandyn merkeissä., Hallilla oli taas hauskaa ja kun vielä voitimme molemmat pelit niin mukava fiilishän siitä jäi. Pitää mainita, että vanhan miehen mieltä lämmittää vielä erityisesti kun tilastoihin tuli pari syöttö sekä pari maali merkintää :). Tulin peleistä kotiin vasta 22.00 aikoihin, joten lauantai ilta ei enää sen suurempa huumaa tarjonnut. Varsinkin kun vaimo oli viettämässä iltaa ystävänsä luona.

Lauantain kauppareissun saalis. Meillä menee paljon noita he-vi osaston tuotteita.
Sunnuntaina olimme vaimon kanssa molemmat aika väsyneitä ja päätimme jo hyvissä ajoin viettää päivän lepäillen ja keväisestä säästä sisätiloissa nauttien :). Mun yliaktiivisuuteni vaati tietysti tiettyjä toimia ja teinkin aamulla tunnin verran töitä jonka jälkeen lähdin kauppaan. Päätin vähän kokkailla meille sunnuntain ratoksi. Suunnitelmaksi valikoitui lasagne, salaatti ja jotain jälkiruokaa.
Herra lasagne!
Lasagnen sain tehtyä puoliväliin asti kunnes tajusin ettei meillä ole vehnäjauhoja edellisen ötökkä hyökkäyksen jäljiltä. Ei siinä auttanut muu kuin lähteä uudestaan kauppaan. Kaupassa innostuin ideasta tehdä jälkkäriksi lettuja ja leipoa vielä sämpylöitä muiden ruokien seuraksi. Lasagneen käytin täysjyvä lasagnelevyjä, että sain puhtaan omantunnon itselleni :).
 
Sämpylät oli hyviä!
Tänään tärkeintä oli kuitenkin hyvän seuran lisäksi hyvä ruoka, joten jokaista kaloria ei todellakaan laskettu. Lisäsin lettutaikinaan mustikoita sekä banaania. Tää oli tällainen uusi testaus minkä idean aihion varastin Annalta -> http://annamuntreenaa.blogspot.fi/2013/02/banaanihassakka.html Anna teki banaanista ja kananmunan valkuaisista munakas-hässäkän. Mä valitsin epäterveellisemmän vaihtoehdon ja käytin muuten lettureseptiä, mutta lisäsin siihen siis banaanin ja mustikoita. Ei tarvinnut sitten hilloa, kermavaahtoa tai muitakanaa maukkaita lisukkeita.

Kuva ei anna letuille oikeutta :) Ne oli paremman makuisia kuin näköisiä!
Viime postauksessa laitoin pienen kuva kilpailun käyntiin ja siihen tulikin mukavasti oikeita vastauksia. Kuvassa oli siis tämä paita -> ja kysymys kuului, että; Mistä kilpailusta ja miltä vuodelta tuo Niken Get Addicted paita on? Oikein vastanneiden kesken arvon 2kpl Northforce proteiinipatukoita sekä Zeropointin compression säärystimet! Voittajaksi on nyt arvottu Maruska! Onneksi olkoon! Laitan sinulle sähköpostia!


Mukavaa sunnuntaita ja reipasta viikonalkua kaikille! Mun uusi viikko alkaa huomenna herätyksellä klo: 5.45 jonka jälkeen edessä on 10 km juoksulenkki sekä 45 min kuntosalitreeni ennen työpäivää. Olkaa tekin energisiä ja nauttikaa maanantaista!

-Leevi

torstai 14. helmikuuta 2013

Get addicted-Lukijakilpailu

Lepopäivän vaikeus. Siinä se nyt lukee kaikessa yksinkertaisuudessaan. Lepopäiviä pitäisi pitää, että lihakset, nivelet, jänteet ja kaikki muutkin kroppamme rakennuspalikat saisivat aikaa palautua rasituksesta. Ainut mikä ei mulla lepoa tarvitse on tuo korvien väli. Mä en voi sille mitään, mutta haluan liikkua jokaikinen päivä. PISTE! Muuten tuun hulluksi! Ihan oikeesti! Tästä löytyy miljoonia esimerkkejä. Lomatkin vietetään niin, että mut laitetaan aamulla lenkille ennen aamupalalle menoa. Sitten kun olen juossut ja tehnyt tutkimusretkiäni vähintään 60-90 min, niin mulla on lupa tulla takas hotellille ja siitä vasta lähtee päivä virallisesti käyntiin. Näin sekä minä, että läheiseni voimme paremmin.

Hyvin sanottu!
Monestihan sanotaan, että viikossa pitäisi olla vähintään yksi lepopäivä. Omille asiakkailleni laitan  ohjelmaan  välillä kaksikin lepopäivää. Riippuen aina viikko-ohjelmasta sekä liikkujan kunnosta, tavoitteesta ja harrastamista lajeista. Itse niitä lepopäiviä on kuitenkin vaikea hyväksyä. Varsinkin kun on niin hyvä syy liikkua, kun ilman sitä päivittäistä liikuntaa tulee hulluksi. Onneksi on keksitty hyötyliikunta. Kun polkee pyörällä töihin niin se menee hyötyliikunnan piikkiin eikä sitä lasketa treeniksi. Se on myös riittävän kevyttä toimintaa ettei se oikeasti rasita lihaksia.  Näin saan pidettyä lepopäivän ja samalla vähän liikuttua. Liikunta on addiktoivaa. Eihän siitä tosiasiasta mihinkään pääse. "Päivittäiseksi tavaksi muodostunutta liikuntaa on sen myönteisten terveydellisten ja psyykkisten vaikutusten vuoksi nimitetty positiiviseksi riippuvuudeksi". Jos et jo liiku niin hanki sinäkin positiivinen riippuvuus liikunnasta :)! Sana riippuvuus antaa heti negatiivisen sävyn asialle kuin asialle vaikka tässä kohtaa kyse voi olla positiivisesta riippuvuudesta. Niken juoksupaidoissakin luki joskus "GET ADDICTED"

Todistusaineistoa!
 
Tämän viikon treenit on ollut seuraavanlaisia. Maanantaina 7km juoksua ja 90 min kävely lenkki asiakkaan kanssa. Tiistaina oli lepo ja herkuttelupäivä. Herkkujen virkaa ajoi Fazerin parhaat karkkipussin puolikas jota olin himoinnut jo parin viikon ajan. Keskiviikkona alkoi sitten taas todellinen tekeminen. Aamulla pyörällä salille (7km), salilla selkä-hauis-vatsa treeni 75min ja illalla vielä 7,5km vähän vauhdikkaampi juoksulenkki. Lenkillä keskivauhti oli 5.10min/km ja 3 viimeistä kilsaa 4.55min/km vauhdilla. Eli tämä oli mulle vähän vauhdikkaampi lenkki. Tänään mulla olikin iltavuoro, joten aamulla oli kultaista aikaa lähteä treenaamaan, vaikka eilinen painoikin vielä pohkeissa.
 
Keskuspuiston ylellisyyttä!
Tuota vauhtikestävyyttä mun pitäisi kehittää edelleen ja siinä on ne suurimmat puutteeni. Rauhallisesti jaksan juosta vaikka täältä Rovaniemelle, mutta kun vauhtia aletaan lisäämään niin sitten alkaa mun ongelmat. Voi olla, että se johtuu siitäkin, että juoksu on aina ollut mulle hyvänmielen juttu ja pääasiassa terapeuttista liikuntaa. Lenkillä käyn paljon juttuja läpi. Mietin iloja ja murheita, sekä suunnittelen tulevia blogi kirjoituksia, PT hommia sekä 4Runnersin juttuja. Siellä lenkkipolulla on todella moni idea saanut alkunsa.  Olen myös juossut melkein kaikki lenkkini sekä kaikki ½- sekä täyspitkät maratonit tukevasti siellä mukavuusalueella pysytellen. Siitä on voinut jäädä sellainen psyykkinen lukko korvien väliin minkä murtamiseen menee aikaa. Juttelin tästä mun ystävän kanssa, joka on juossut aikaisemmin maratoneja ja nyt on keskittynyt ratamatkoille. Hän sanoi, että jokaisessa pidemmässä kisassa aina viimeistään puolivälissä tuntuu siltä, että mä en jaksa loppuun. Tästä ei tuu mitään. Mulla toi tunne tulee vasta 35km:n kohdalla tai ei ollenkaan. Eli en ole ikinä juossut pidempiä matkoja lähelläkään mun äärirajoja. Täytyy harjoitella sitä vielä lisää, että saa kropastaan vähän enemmän irti!
 
Tähän pyritään!
Tänään torstaina mulla oli tosiaan iltavuoro eli tulin töihin vasta 14.00 aikoihin. Se takasi sen, että aamulla jäi loistavaa aikaa lähteä treenaamaan. Ajattelin lähteä juoksemaan, vaikka eiliset treenit tuntuivat edelleen pohkeissa ja silmäluomet painoivat tonnin. Keskiviikko iltana kun tuli vielä huippufutista telkkarista. Real Madrid-Manu! Eikä se ainakaan helpottanut mun ajoissa nukkumaan menoa. No ei auttanut valitus. Aamupalan jälkeen laitoin uudet kengät (joista lisää myöhemmin) jalkaani ja lähdin painamaan.

OnRunning Cloudsurferit olivat tänään jalassa ja hyvin rullasivat!
Päivän proggiksena oli rento keskimittainen hölököttely. Juoksin ristiin-rastiin Haagaassa, jonka jälkeen suuntasin vakioreitilleni kohti Huopalahden rantoja. Sitten Munkkiniemen ohi kohti kotia. Munkkiniemen ostarin nähtyäni ajattelin kuitenkin käydä lataamassa matkakorttiini lisää arvoa. Se ja electron olivat jääneet eilisillan lenkin jäljiltä sopivasti taskuun. Sen suoritettuani näin ostarilla kirjakaupan ja silloin mä muistin, että vaimo on puhunut uuden kirjan hankkimisesta. Kuinka ollakaan sieltä löytyi just se mitä se on hamunnut jo jonkin aikaa. Ei muuta kuin kassan kautta ja matka jatkui kirja kainalossa. Joku saattaa muistaakin mun parin viikon takaisen ystävänpäivä fiaskon. Nyt olin kuitenkin täysin varma, että on OIKEASTI ystävänpäivä ja ajattelin yllättää vaimoni tuolla kirjalla. Lenkiltä tullessni rupesin äkkiä kaivelemaan kaappeja ja onnistuin löytämään palasen joulupaperia, mihin sain sen vielä käärittyä. Voi kuulkaas sitä ilon ja hymyn määrää, kun pääsin sen ojentamaan. En tiiä kumpi oli iloisempi minä vai vaimo. Mä olin niin fiiliksissä kun pääsin yllättämään sen. Lahjojen antaminen on makeempaa kuin saaminen! Lisäiloa mulle toi tietysti lapsenomainen onnistumisen fiilis paketoinnin suorittamisesta!

Tässä on kirja ja paketointivälineet!
Niin lenkistä tuli tosiaan sitten lopulta 11,5km pitkä. Tässä vielä tarkemmat tiedot siitä:
Keskivauhti: 6.09 min/km
Keskisyke 120
Max syke 135
kcal 670

Laitetaan tähän vielä kysymys loppuun! Mistä kilpailusta ja miltä vuodelta tuo Niken Get Addicted paita on? Oikein vastanneiden kesken arvon 2kpl Northforce proteiinipatukoita sekä Zeropointin compression säärystimet!

Hyvää loppuviikkoaja ihanaa Ystävänpäivää!

-Leevi

 

maanantai 11. helmikuuta 2013

Maratonille valmistautumisen abc

Nyt on edellisestä kirjoituksesta kulunut jo viikon päivät ja on taas tullut aika avata sanainen arkkuni. Tein välitilinpäätöksen omasta tavoitteestani ja lisäksi keskitytään siihen, että mitä asioita jokaisen maratonille ja ½maratonille valmistautuvan juoksijan pitää kevään tullessa muistaa. 

Tätä lähdetään tavoittelemaan ennätysajalla!
Omat harjoitukseni ovat menneet hyvin. Syksy ja talvi meni pitkälti peruskunnon vahvistamisessa. Sitähän ei voi koskaa tehdä liikaa niin kuin hyvin tiedätte. Vuodenvaihteen ja rakettien ampumisen jälkeen olen lisännyt harjoitteluuni enemmän vauhdikkaampia lenkkejä. Alkuvuodesta olen keskittynyt nostamaan juoksuvauhtiani maltillisesti ja tehnyt vähän pidempiä lenkkejä. Täällä blogissakin on niistä esimerkkejä. Tarkoitan näillä nyt tasavauhtisia 10-14km pituisia treenejä joissa vauhtia on enemmän kuin PK lenkeillä, mutta hyvän fiiliksen puitteissa on kuitenkin menty. Jos tämäkin asia on pakko lokeroida niin puhutaan nyt sitten vaikka siitä vauhtikestävyydestä :). Nyt helmikuun aikana on mukaan ohjelmaan ilmestyneet myös kovempi vauhtiset vedot, jotka ovat minulla olleet 400m-1,5km väliltä vähän fiiliksestä ja lenkistä riippuen.

Tästä eteenpäin mukaan tulevat vielä kovemmat treenit. Omat inhokkini eli tasavauhtiset kovat lenkit, missä tuntuu sekunnista 1 alkaen, että henki lähtee :). Lisäksi pitäisi lisätä vielä noita kovempi vauhtisia ja lyhyempiä vetotreenejä. Niillä haen vaihtelua harjoitteluun ja juoksurytmiin. Siellä nousee myös ne sykkeet kunnolla lähelle maksimia. Olen aikaisempina vuosina tehnyt sellaista harjoitusta missä juoksen radalla 1600-1200-800-400-200-100m x 2. Mitä lyhyemmäksi vedot muuttuvat sitä kovemmaksi vauhti kasvaa. Tämä on ollut tarpeeksi viihdyttävä ja monipuolinen harjoitus mulle. Siinä tulee juostua myös paljon eri vauhdeilla. Mun on pakko myöntää, että vaikka teen muille harjoitusohjelmia niin en ole kovin hanakka niitä itse noudattamaan. Tottakai mulla on joitakin suuntaviivoja mutta todella paljon tulee myös sovellettua ihan sään, aikataulujen ja muidenkin muuttujien mukaan.

Maanantaina sovellettiin ja käytiin vaimon kanssa pariskunta-hiihtämässä! Uuh!
Kärsin nyt kevään ensimmäisestä pienestä loukkaantumisestakin. Pohkeeni tuli toissaviikolla perjantain harjoituksessa todella kipeäksi. Se kipeytyi niin pahasti etten pystynyt kunnolla edes kävelemään. Kyseessä oli aamuharjoitus johon sisältyi 11 km juoksua ja kuntosalilla riehumista. Juoksun lopussa se alkoi tuntumaan, mutta en ottanut sitä tosissani. Sitten kun pääsin töihin niin se meni totaalisen jumiin. Onneksi mulla oli pakastemarjoja työpaikan pakastimessa niin sain siihen heti kylmää. Oli kyllä suhteellisen vähä-älyinen olo, kun kävelin töissä pakastemarjapussi teipattuna pohkeeseen :).  Kipuilua ja jumia jatkui viikon ajan ja pelkäsin sen vian olevan akillesjänteessä, jolloin juoksu tauosta olisi saattanut tulla pitkäkin. Viikonloppuna se kuitenkin näytti parantumisen merkkejä ja nyt se on jo melkein entisensä. Taisi olla vaan tavallista pahempi kramppi jossakin lihaksessa pohkeen seudulla.

Jääpusseista parhain..
Välitilinpäätöksessäni totesin olevani aivan aikataulussa omien harjoitusten osalta. Tavoitteenahan mulla on se Tukholman maraton kesäkuun alussa. Siellä pitäisi pystyä tekemään hyvä juoksu ja oma ennätys. Nyt kevään aikana pitää tehdä vielä 4-5 pidempää lenkkiä (20-27km). Pitkistä lenkeistähän ollaan vähän montaa mieltä. Osa tykkää juosta ennen maratoneja muutaman 30km:n lenkin. Mulla taas kestää palautuminen niin kauan, että pidän pitkät lenkkini vähän lyhyempänä. Pisimmät lenkkini ovatkin 25-27km pituisia. Sitä pidempien juoksemisella en näe olevan minulle mitään hyötyä. Toisillehan ne sopivat paremmin ja jos on kokenut ne hyvänä osana valmistautumisessa maratonille niin silloin niitä pitää juosta.

Kevät lähestyy vauhdilla ja jos sinulla on kesällä ohjelmassa maratoneja tai ½ maratoneja niin seuraavia asioita kannattaa ottaa jo huomioon.

- Uusien kenkien hankinta
 
Kevät on mahtavaa aikaa valita uusia kenkiä. Maaliskuussa urheiluliikkeet pullistelevat kevään ja kesän uutuusmalleja. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä, että saat varmasti ne kengät jotka parhailta tuntuvat ja, että ehdit sisään ajamaan ne rauhassa. Kengillä olisi hyvä juosta vähintään 100km ennen maraton starttia, että ne ovat varmasti tutut ja turvalliset eivätkä aiheuta mitään hiertymiä tai kynsien irtoamista. Uusia juoksukenkiä ostettaessa on myös hyvä tehdä askelanalyysi, että saa varmasti oikeanlaiset ja juuri sinulle sopivat jalkineet. Askelanalyysejä tehdään ainakin juoksun erikoisliikkeissä.

Keväisin riittää valinnanvaraa juoksukenkien osalta!
-Energiageelien ja lisäravinteiden testaus
 
Kannattaa tarkastaa tapahtuman kotisivuilta mitä urheilujuomaa kisajärjestäjä tarjoaa juottopisteillä. Kisajuomaa kannattaa hankkia etukäteen ja ottaa mukaan lenkeille ja näin vältyt siltä ikävältä yllätykseltä, että urheilujuoma ei sovikaan sinulle vaan se laittaa vatsasi sekaisin. Sama pätee energiageeleihin, jos ajattelit sellaisia juoksussasi käyttää. Niitäkin kannattaa ottaa lenkeille mukaan ja testata vaikka kahta erilaista ennen lopullista valintaa.

-Kilpailukalenterin tekeminen
 
Jos osallistut esim. Tukholman maratonille niin voi olla viisasta hakea vähän kisakokemusta vaikka Helsinki City Runilta. Varsinkin jos kyseessä on ensimmäinen massalähtö tapahtumasi niin kannattaa osallistua jonnekin ½ maratonille ennen sitä niin tiedät miten kaikki rutiinit paikanpäällä hoidetaan. Kilpailupäivänä on yllättävänkin paljon asioita jotka voivat yllättää. Siellä tapahtumapaikalla on aina sitä "aasille häntää" ohjelmaa niin paljon lähtien numeronhausta, arvotavarasäilytyksestä, normaalista tavarasäilytyksestä, wc:ssä käyntiin ja bajamajaan jonottamiseen, että heikompaa voi alkaa jo hirvittämään. Kun olet käynyt tämän jo kerran kokemassa tiedät mitä odottaa sitten varsinaisessa juoksukauden päätavoitteessasi. Lisäksi ryhmässä juokseminen on aivan erilaista kuin yksinään juokseminen. Siihenkin on hyvä käydä ottamassa tuntumaa.

- Uusien tekstiilien hankinta.
 
Uusien tekstiilien hankinta kannattaa myös tehdä ajoissa ennen kilpailua. Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä ettei kilpailuissa käytettäisi mitään uutta vaatetta. Kaikkien tulisia olla sellaisia millä olet jo juossut muutaman lenkin ja ne ovat käyneet mielellään pesukoneessakin. Näin varmistut siltä ettei mikään sauma hankaa ja vaatteet istuvat muutenkin hyvin sinulle.

Li-Ningin kevään 2013 juoksumallistoa!
-Kaikki muu Maraton hössötys
 
Kannattaa lukea juoksublogeja :). Lisäksi Juoksija-lehdestä sekä juoksufoorumilta saa hyviä neuvoja ja ohjeita maratonille valmistautumiseen. Siihen kuuluu tietysti viimeisen parin viikon kevennetty harjoittelu. Energia ja hiilihydraatti tankkaus. Säähän sopivien juoksuvaatteiden valitseminen sekä varpaiden ja jalkojen rasvausta ennen lähtöä ja sitten sitä nännin teippaamista ja paljon muuta mukavaa. Näistä spesiaalihömpötyksistä kannattaa tosiaan ottaa selvää niin välttyy sitten ikäviltä yllätyksiltä.

Keskuspuistossa riittää polkua tallattavaksi! Kuva tämän päivän lenkiltä!
Maanantai alkaa olla takana päin ja kohta on aika mennä nukkumaan, että jaksaa taas aamulla herätä töihin. Viikonloppu hurahti mulla hiihdon, juoksun, töiden, varpajaisten sekä kaverin synttäreiden merkeissä. Kivaa oli vaikka viikonlopun riennot tuntuvat vieläkin kropassa.

Hyviä treenejä ja valmistautumista kevään ja kesän juoksutapahtumiin.
 
-Leevi




sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Motivaation monet kasvot

Motivaatiosta puhutaan paljon ja sanaan törmää monissa paikoissa. Urheilussa, työelämässä, parisuhteessa jne. Nyt keskityn siihen motivaatioon mikä liittyy urheiluun ja liikkumiseen. Jokaiselle tekisi varmasti hyvää miettiä omaa motivaatiotaan ja varsinkin sen lähteitä. On hyvin erilaisia motivaattoreita. Osa on kertakäyttöisiä, kuten juhlat illalla. Toiset taas lyhytaikaisia, mitä voi olla vaikka juuri luettu urheiluun liittyvä kirja, edessä oleva ½maraton, ensi kesän häät, lähtö armeijaan jne. Kaikki motivaation lähteet ovat tärkeitä. Mikä tahansa syy saa ihmisen liikkumaan niin se on hyvä syy. Jos siitä liikunnasta/terveellisistä elämäntavoista aikoo tehdä pysyviä niin silloin tarvitaan myös niitä pidempiaikaisia motivaattoreita. Tällöin puhutaan monesti elämäntapamuutoksesta. Niihin pysyviin muutoksiin ja muutoksien taustoihin pitäisi keskittyä enemmän kuin lyhytaikaisiin. Ne saavat sinut liikkeelle päivä päivän jälkeen, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Ja sekin on ihan okei..:)
Olen koittanut miettiä mitkä ovat todellisia syitä liikkumiselleni. Raapaisin aihetta, kun puhuin kollegani kanssa liikkumisesta ja syistä miksi jaksaa treenata niin paljon. Se keskustelu sai minut miettimään omia syitäni. Tätä asiaa multa kysytään tietysti usein. "Miten sä jaksat treenata noin paljon"? Ja vastaan siihen aina, että: sen takia, kun mä tykkään siitä niin paljon ja se on mulle elämäntapa. Saatan pikkusiidereissä alkaa maalailemaan vielä jotain hienoja ajatuksia ihmisen sisäisestä tarpeesta liikkua, sitten se menee jo sinne kivikauden ihmisten metsästyksiin ja tarahumaroiden paljasjalkajuoksuihin. Siinä vaiheessa on ihan hyvä aika alkaa jo katselemaan Kovasen kyytiä kohti Haagaa.

Monestihan me puhumme asioista joista haluamme, annamme ennalta opeteltuja vastauksia meille esitettyihin kysymyksiin. Ne eivät kuitenkaan aina ole absoluuttisia totuuksia eikä tietysti tarvitsekaan. Näin minäkin olen toiminut. Liikkumiseen liittyviä motivaation lähteitä on jokaisella monia, niin minullakin. Osa niistä on lyhytkestoisia, osa taas seuraa läpi elämän.

Tässä on hyvä ajatus kaikille liikunnan ja urheilun parissa työskenteleville!
Voidaan miettiä myös sitä onko osa motivaattoreista täysin vääränlaisia tai ainakin ongelmallisia, jos ne näyttelevät liian suurta roolia omassa liikkumisessa. Tällaisia syitä voivat olla esim. painonpudotus tai oma ulkonäkö. Eli, jos liikkuu sen takia, että saa tiputettua painoa tai sen takia, että näyttää hyvältä. Nyt monet varmasti jo ajattelevat, että nehän ovat loistavia syitä. Niin ne ovatkin, mutta jos ne alkavat hallita päivittäistä elämää ja ottavat liian suuren roolin liikkumisesta niin ongelmia voi tulla. Tiedän sen koska ne molemmat ovat vahvoja motivaattoreita minulle itselleni ja ajoittain niistä on ollut minulle enemmän harmia kuin hyötyä. Tämän takia näitä asioita olisi jokaisen hyvä miettiä ettei homma mene överiksi vaan liikunta pysyisi hanskassa. Joskus kuulee tarinoita missä tavoitteensa saavuttanut painonpudottaja on vain jatkanut prosessiaan. Silloin siitä terveellisestä ja hienosta prosessista alkaa helposti muodostumaan raskas taakka, joka pahimmillaan hallitsee vahvasti päivittäistä elämää. Tällaisissa tapauksissa omien syiden/motivaattoreiden tarkastaminen ja päivittäminen voisi olla tarpeen. Ongelma onkin se, että aika harvoin ihminen itse huomaa sitä, että homma alkaa mennä överiksi.



Perjantai aamulta. 11km juoksulenkki takana ja salitreenit edessä ja silti jaksaa hymyilyttää!
Monesti paljon liikkuvia ja muutenkin terveellisesti eläviä ihmisiä pidetään "pyhimyksinä" (älkää ymmärtäkö väärin). Ajatellaan, että niillä on kaikki asiat hyvin ja ne jaksaa joka päivä lähteä sinne lenkille ja salille. Miettikää nyt! Ne hullut vielä rakastaa sitä ja aikaiset aamulenkitkin on niille kuin kesäloman ensimmäinen bisse. No asia ei todellakaan aina ole niin kultaisesti. Välillä juuri näiden kansankynttilöiden taustalta löytyy niitä huonoja motivaation lähteitä ja syyt liikkumiselle ovat todella vääristyneitä. Sinne aamulenkille lähtemisen syy saattaa olla todella neuroottinen pakko liikkua ettei vaan liho tai ettei vaan tule selluliittia tms. Tässäkään asiassa se ulkokuori ei kerro kaikkea ihmisestä.


Uuuh, iihania irttareita!
Pari esimerkkiä omasta elämästäni. Muutama vuosi sitten hankittuani uuden sykemittarin tein itselleni samalla tavoitteen kuluttaa 8 viikon ajan joka viikko vähintään 5000kcal. Se menikin aluksi hienosti. Oli kiva seurailla sykkeitä ja energiankulutusta. Sitten tuli se viikko, kun olin jostain syystä sunnuntai iltaan mennessä kuluttanut vain 4700kcal. Itsepäisenä ja omista tavoitteistani härkäpäisesti kiinni pitävänä kaverina lähdin sitten rättiväsyneenä lenkille vielä 21.00 aikaan illalla, että saisin kasaan tuon 5000kcal. Oliko se kivaa? Ei!, Oliko se järkevää? Ei!, Oliko se edes terveellistä? Ei! Siinä ei ollut mitään järkeä miltään kantilta katsottuna. Toinen esimerkki liittyy makean syömiseen. En vieläkään pysty aina syömään herkkuja kovin hyvällä omalla tunnolla. Eli, jos meillä on karkkipäivä kotona niin en välttämättä pysty aivan täysin niistä karkeista nauttimaan. Minulla pitää olla vähintään hyvä treeni takana sinä päivänä ja seuraavan päivän treenit mietittynä, että pystyn nauttimaan niistä edes vähän. Karkinsyönti teettää mulle myös morkkiksen usein. Outoa? Sairasta? -Mielestäni kyllä. Olen kuitenkin tottunut elämään asian kanssa ja kun siitä tännekin kirjoitan, niin olen näitä tunteita ja asioita aika paljon miettinyt. Sekä tietysti syitä mitkä siihen ovat johtaneet. Olen tämän asian kanssa jo sinut ja hommat on hyvissä kantimissa. Teen näiden asioiden kanssa jatkuvasti töitä. Vaimoni on joskus sanonut, että urheilu on sinulle pakkomielle. Hän on ihan oikeassa. Ehkä olen helposti addiktoituva persoona. Täytyy tähän mainita, että onneksi olen addiktoitunut urheiluun koska niitä muitakin vaihtoehtoja tietysti riittäisi. Pidän nykyään mielessäni, että liikun itseäni varten ja sen takia, että voisin hyvin. Liikunnasta saamani nautinto on pääasia. En lähde enää väkisin treenaamaan, jos mulla on sellainen fiilis, että en jaksaisi lähteä. Liikun elääkseni en elä liikkuakseni! Rakastan liikkumista ja urheilua. Aikaisemmin minun oli vaikea ymmärtää sitä, että joku ei rakasta liikkumista. Mietin aina, että se on vaan laiska, mutta ei se sitä ollut. Niillä ihmisillä oli jokin muu intohimon kohde elämässään. Keskustelin isäni kanssa tällä viikolla hiihdosta. Se sanoi, että "kyllä mä aamuisin aina noita suksia joudun jonkun aikaa tuossa eteisessä tuijottelemaan ennen kuin lähden sinne ladulle". Ihmettelin, että mitä se nyt höpöttää. Hänelle se ladulle lähtö ei ole samanlainen intohimo kuin minulle. Hänen syyt liikkua on jossain muualla ja ne on erilaiset kuin minulla. Jokaisella meillä on omat syyt ja jokaisen olisi tosiaan hyvä pysähtyä miettimään mitkä ne omat syyt ovat.

Polut odottavat kulkijaansa!
Nämä olivat vain pieniä esimerkkejä pienten ihmisten elämästä. Urheileminen ja liikkuminen luokitellaan monesti sinne terveelliseen ja ns. hyvään lokeroon. Tässä kuitenkin ajatuksia siitä, että aina se ei välttämättä ole niin terveellistä. Toki meiltä suomesta löytyy paljon muitakin esimerkkejä, kun hommat eivät urheilu-uran jälkeen menekään niin kuin Strömssössä. Heitä ei varmasti tarvitse nimeltä tässä kirjoituksessa mainita.

Toivon, että jokainen teistä paljon liikkuvista lukijoistani miettisi omia motivaation lähteitä. Miksi minä todella liikun?, Mitä minä siitä haen? Mitä minä siitä saan? Mikä ajaa minut treeneihin huononakin päivänä? Mikä saa minut lähtemään aamulenkille klo: 06.00 aamulla? Miksi syön terveellisesti? Mitä toivon näillä asioilla saavuttavani? Olenko onnellinen liikkuessani?

Aamulla kävin hiihtämässä 16km ja nyt lähden uuden lempiharrastukseni pariin eli pyöräilemään keskuspuistoon pitkin pieniä lumeen tallattuja polkuja! Voin kertoa, että se on aivan mielettömän siistiä! Olin eilen ensimmäistä kertaa ja siellä vierähti huomaamatta 2 tuntia. Nyt on pakko lähteä uudestaan. Tässä on muuten motivaattorina puhdas alkukantainen riemu ja vauhdin tuoma hurmio! Ei liity laihduttamiseen, pyllyn kireyteen, vatsalihaksien näkymiseen eikä muuhunkaan fyysiseen tavoitteeseen. Puhtaasti rakkaudesta lajiin, vauhtiin, jännitykseen ja liikuntaan! Vamos!

Mielettömän siistiä!
Tunnelmallista ja syvien ajatuksien täyttämää sunnuntain jatkoa!

-Leevi